JPT-Industria

Ajankohtaista

Ilkka 13.1.2016: 2200 LEHMÄÄ JA LISÄÄ TULEE



 

Oksana Muratkova laajentaa kun Venäjä kasvattaa elintarviketuotannon omavaraisuutta

BERIT PERÄLÄ

Oksana Muratkova sekä viisi muuta maatalousyrittäjää ja Tambovin maakunnan edustajaa tutustuu parhaillaan varakuvernööri Sergei Ivanovin johdolla maatiloihin ja etenkin maatalouskoneiden valmistajiin Etelä-Pohjanmaalla. Hehtaareja Oksana Muratkovalla on tuhat ja nautoja kaikkiaan 2200, mutta sehän ei nyky- Venäjällä riitä.

–  Suunnitelmissa on kahden navetan rakentaminen. Toiseen tulee lypsäviä ja toiseen siitos- karjaa. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa kesällä. Vierailu Ojanperän maitotilalla Kortesjärvellä oli mielenkiintoinen.

–  Sain paljon ideoita siitä, miten pystyn kehittämään omaa infraa, niin että työstä tulee tehokkaampaa ja hygieenisempää. Minua kiinnostaa myös ekologinen kierrätys sekä ruokintaratkaisut.

 

Oksana Muratkova omistaa maitotilan yhdessä yhtiökumppanin kanssa. Työntekijöitä on 56. Maito menee lastenruokatehtaaseen. Kun kyselen hänen koulutustaan, Muratkova puhkeaa hykertävään nauruun.

–  Mielenkiintoisin kysymys kymmeneen vuoteen. Maatalousalan tutkintoa ei ole, mutta lupaan rakentaa parempia navettoja kuin moni mies.  Tytär on 7-vuotias. Hän on kasvanut samaan tahtiin tilan kanssa.

–  Suomalaisista tuotteista Muratkovalla on kokemusta, sillä hän hankki pari vuotta sitten navetan ilmastointilaitteet Pellon Groupilta.

 

Venäjä panostaa oman elintarvikeketjun kehittämiseen nyt tosissaan. Omavaraisuusastetta on kauppasaartojen aikana nostatettu rivakasti.

– Venäjällä on ollut erilaisia maatalouden kehittämisohjelmia pitkään, mutta tällä kertaa ohjelma tuntuu toimivan, sanoo Pellon Groupin toimitusjohtaja Arto Pohto.

 

Venäläisten kasvanut kiinnostus näkyy Pellon tehtaalla esimerkiksi niin, että tutustumiskäynnit Ylihärmään ovat lisääntyneet. Pohto laskee, että vierailuja on ollut syksyn aikana parikymmentä. Kauppojen aika on mahdollisesti keväällä.

 

Kometos on myynyt teurastamoja Venäjälle 25 vuoden ajan. Venäjän-viennistä vastaava Mihail Cherniavsky tiivistää nykytilanteen kolmeen kohtaan:

–  Kysyntää on. Hinta on valuuttakurssien takia kova. Valtio ei hevin anna rahaa tuontituotteisiin.

 

Venäjä suosii yrityksiä, jotka investoivat Venäjälle. Siksi Kometos on viime vuonna perustanut tuotantolaitoksen Samarasiin.

 

Ilmajokelainen JPT-Industria aloitti Venäjän viennin pari vuotta sitten. Kauppoja on silti saatu ja rehujärjestelmät on myyty isoille lintutiloille Dagestaniin ja Grasnajaan. JPT-Industrian viennistä kolmannes menee Venäjälle, sanoo vientijohtaja Aleksei Kojola. JPT-Industria on myös vientiosuuskunta General Finlandin jäsen.

–  Osuuskunta auttaa korkean tason yhteydenpidossa. Se auttaa selvitysten teossa. Osuuskunta antaa myös vahvan perustan vientihankkeille, sillä osuuskunnassa on mukana pk-yrityksiä koko elintarvikeketjusta.

 

General Finland perustettiin pari vuotta sitten VTT:n tuella tukemaan suomalaisten pk-yritysten vientiä etenkin Venäjän ja entisten Ivy-maiden markkinoille. Ukrainan kriisin jälkeen markkinoita on etsitty ja myös löydetty esimerkiksi Afrikasta. Osuuskunta tuo seuraavan kolmen kuukauden aikana Suomeen kuusi venäläistä kauppavaltuuskuntaa. Täältä lähtee puolestaan neljä valtuuskuntaa Venäjälle.

– Venäjällä on nyt isoja haasteita mutta myös enemmän tilaa, osuuskunnan toimitusjohtaja Tapani Koivula sanoo.

 

 

 


Takaisin uutisiin