JPT-Industria

Ajankohtaista

Pohjalainen 3.2.2016 BISNESTÄ POHJANMAALTA



VENÄJÄ EI YLLÄTÄ, MUTTA IHMETYTTÄÄ

 

Harri Sippola

  

JPT-Industrian Juha Nisula harmittelee valtion vientirenkaiden lopettamista. Ilman niitä uusia markkinoita on vaikea valloittaa.

 

JPT-Industria Oy:n päätuote on rehutehdas. Yhtiö myy moduulirakenteisia rehutehtaita, jotka rakennetaan mahdollisimman valmiiksi yhtiön tehtaalla Ilmajoella. Suomen lisäksi tärkeitä markkinoita tällä hetkellä ovat Venäjä ja Afrikka. Toimitusjohtaja Juha Nisula tekee paljon kauppaa maailmalla ja vuodessa hänelle kertyy noin 150 matkapäivää.  Viimeksi matka suuntautui Samaraan Keski-Venäjälle.

–  Olimme matkassa Kometoksen ja Pellon Groupin kanssa yhteisellä Pellosta Pöytään -konseptilla. Kävimme tiloilla ja esittelimme konseptia Samaran ja Pietarin paikallishallinnoissa, jotta saisimme pakettimme mukaan rahoitusohjelmiin, Nisula kertoo.
Minkälaisen vastaanoton saitte Samarassa?
–  Oli hyvä vastaanotto. Isolla konseptilla on helpompi mennä, koska tiloillakin luotetaan tällaiseen isoon kokonaisuuteen enemmän kuin yksittäiseen pk-yritykseen.
Onko tämä liittymä uusi juttu?
–  On tämä ollut voimassa jo vuoden päivät, eikä vain Venäjällä. Afrikassa meillä on kaksi agenttia, joista toisen kustannukset menevät Kometokselle ja toisen meille. He myyvät kummankin tuotteita eri alueilla Afrikassa.

 

Venäjä
Venäjä on yhtiön mielennkiintoisimpia markkinoita. JPT-Industria aloitti myymään Venäjälle kolme vuotta sitten ja tulosta alkaa vähitellen syntyä. Vielä tänä vuonna yhtiö ei pääse odotettuihin myyntilukuihin Venäjällä, mutta tulevaisuus näyttää lupaavalta.
–  Putin on sanonut, että vuonna 2020 Venäjän pitäisi ruokatuotannon osalta olla omavarainen. Ehkä se ei vielä silloin sitä ole, mutta se kehitys on meille hyvä asia.
Vaikuttaako teihin Venäjän poliittinen tilanne?
–  Kyllä se vaikuttaa. Isoin ongelma meille on se, että rupla ei ole vakaa eikä ostopäätöksiä aina uskalleta tehdä. Elintarvikkeiden vientikielto taas helpottaa meitä, koska heidän täytyy nyt kasvattaa omaa tuotantoaan.
Minkälaisia ovat venäläiset maatilat?
–  Kokoluokat ovat aika isoja.  Kävimme yhdellä isolla tilalla, jossa oli 100 000 sikaa ja 45 000 hehtaaria peltoa. Siellä oli rivissä ainakin 30 puimuria. Luulin, että isäntä pitää myös puimurikauppaa, mutta kyllä ne olivatkin kaikki tilan omassa käytössä. Pelkästään rehutehtaassa ja viljakäsittelypuolella oli 150 työntekijää. Venäjä on sellainen maa, jossa mikään ei yllätä, mutta välillä asioita pitää ihmetellä.
Tarvitaanko Venäjällä kielitaitoa?
–  Tulkki on aina mukana. Olen sen verran oppinut ymmärtämään, että pysyn mukana jonkun verran keskustelussa meidän omasta toimialasta. Puhu en vielä venäjää.

 

Afrikka

JPT-Industrialla löytyy markkinoita käytännössä ympäri maailman. Tarjouksia Nisula on lähettänyt esimerkiksi Etelä-Amerikkaan sekä Australiaan ja Ilmajoen tehtaalla taas vieraita on käynyt Chilestä saakka. Maailma on seurannut viime vuodet Kiinan ja Intian kasvua, mutta nyt katseita käännetään Afrikkaan. Myös JPT-Industria on huomannut, että siellä kannattaa olla mukana.
–  Kyllä uskon siihen, että siellä suomalaisten teknologiayritysten pitäisi olla vahvasti mukana. Siellä on rahaa ja toisaalta sinne myös saa rahoitusta Suomestakin asti. Siellä elintarviketuotantoaan kehittäneet tilat ovat aivan eurooppalaisella tasolla. Suomesta mentiin Kiinaan jälkijunassa. Jos ei nyt mennä Afrikkaan, ollaan myös siellä jälkijunassa. Siellä on tällä hetkellä isoimmat kasvumahdollisuudet.
Mutta Afrikkaa pitää valloittaa nyt ilman valtion vientirenkaita.
– Suomen ongelmana on juuri se, että vientirenkaita ollaan lopettamassa. Siihen olen todella pettynyt, koska me emme pysty yksin menemään esimerkiksi Afrikkaan. Varsinkin Afrikassa tarvittaisiin nyt vientirenkaita, me ainakin olemme saaneet niistä helkutin hyvät tulokset.
Pärjäättekö jatkossa ilman vientirenkaita?
– Helmikuuhun asti on yksi vientirengas ja sen jälkeen mietimme mitä teemme. Olen yrittänyt keskustella yritysten kanssa jos omalla kustannuksella menisimme, mutta kyllä se vaikeaa on.
Mutta valtiohan yrittää koko ajan kannustaa pk-yrityksiä kansainvälistymään.
–  Kyllä me nyt olemassa olevilla markkinoilla pärjäämme, mutta uusille markkinoille meno on vaikeaa vielä kun nämä vientirenkaat loppuvat. Meillä on onneksi oma General Finland -osuuskunta, jolla yritämme pärjätä.

 

Ilmajoki
JPT-Industrian Ilmajoen tehtaalla on kädet täynnä töitä. Logistisia ongelmia ei ole, koska rehutehdasmoduulit lähtevät Ilmajoelta pyörien päällä ihan kuin mistä tahansa. Vientikumppanitkin sijaitsevat lähellä, Kometos Kauhajoella ja Pellon Group Ylihärmässä. JPT-Industria pystyy tekemään kansainvälistä kauppaa onnistuneesti Etelä-Pohjanmaalta.
–  Ei sijainnillamme ole juuri mitään merkitystä. Ainoa ongelma on oma liikkuminen. Vaasasta lennot ovat kalliita ja junat taas eivät tahdo istua lentoaikatauluihin ja ne saattavat olla myöhässä. Pääsääntöisesti on omalla autolla lähdettävä Helsinkiin.
Miten tilanne paranisi?
– En minä sitä odota, että meille avattaisiin lentokenttä, vaan ennemminkin toivoisin parempia juna-aikatauluja. Jonkin verran lensin Rengoharjulta, kun lentoja oli enemmän, mutta varsinkin loppuvaiheessa nekään aikataulut eivät oikein osuneet.
Miten pohjalainen pärjää maailmalla?   
–  Minä en ole ikinä esittänyt sellaista mitä en ole. Meitä suomalaisia arvostetaan osaajina. Väkisin olen joutunut opettelemaan itsensä kehumisen, mutta muuten puhun finnish rally englishiä ja olen saanut asiani tuotua selville. Liian tosikkomaisesti ei voi suhtautua, vaan avoimin mielin pitää olla koko ajan. Kaikkia voi sattua.
Mitä on sattunut?
–  Krasnodarissa oli kerran kiire lentokentälle ja asiakas tilasi taksin. Oli kiire ja ruuhkat oli kovat eikä meillä ollut yhteistä kieltä kuskin kanssa. Näytin kelloa ja sanoin, että Schumacher. Siitä se ajoi ruuhkan ohi ja painoi maasturilla maissipellon läpi ja ehdittiin lennolle ajoissa.

Kalenteri

Maanantai
Seinäjoen asemalle iltapäivällä. Junassa suunniteltiin matkaa Kometoksen Raimo Niemen ja Pellon Groupin Arto Pohton kanssa ja tehtiin vientirenkaan loppuajan toimintasuunnitelma. Tikkurilasta jatkettiin Pietariin.

Illalla hotellissa noin klo 23.

Tiistai
Aamupalan jälkeen palaveri Kometoksen pietarin toimistossa ja päivällä aluehallintoon ministeritapaamiseen.

Sieltä lentokentälle ja kohti Samaraa. Hotellissa Samarassa noin klo 23.

Keskiviikko
Aamulla surkea räntäsade. Ensimmäinen tapaaminen isolla broilerifarmilla. Kierros tilalla ja pitkä keskustelu rehutehtaista. Hyvä vastaanotto, joten päätimme jättää tarjouksen tuotteistamme. Tämän jälkeen lähdimme karjatilalle, jonne myös jätimme tarjouksen. Tämän vierailun aikana tuli Ruandasta viestiä, että paikallinen edustajamme oli saanut aiesopimuksen tehdastoimituksesta. Todella hyvä uutinen, sillä kauppa olisi JPT:n ensimmäinen Ruandaan. Hotellilla olimme iltakahdeksalta, jonka jälkeen kävimme vielä päivää läpi.

Torstai
Aamupalan jälkeen palaveri ministeriössä. Tästä jatkettiin noin lihakarjatilalle, jossa melkoisena yllätyksenä asiakkaana oli intialaistaustainen mies, joka oli rakentanut oman länkkärifarmin Venäjälle. Söimme lounaaksi tilan omaa marmoripihviä, joka oli äärettömän hyvää. Keskustelujen ja kIErroksen jälkeen päätimme jättää tarjouksen. Kierroksen ainut ongelma oli kun meillä oli puvut päällä ja nappaskengät aamun ministeri tapaamisen johdosta, joten oli vähän epämiellyttävää olla navetassa. Myöhemmin illallistapaamisessa sain soiton JPT:n Venäjän myyntimieheltä, että meillä olisi potentiaalinen asiakas Samaran suunnalla kivilkionissa. Peruin lennon Suomeen ja jäin odottelemaan myyntimiestämme Samaraan.

Perjantai
Aamupalan jälkeen suunnittelimme Venäjän myyjämme kanssa tulevaa kauppaa ja sitä, millä pääsemme asiakkaan luo. Sain päivän aikana tehtyä viikon rästihommia hotellilla. Illalla yöjunaan ja kohti Kovylkinoa. Vaununhoitaja halusi jutella ja kerroin hänelle tunnin Suomesta. Sen jälkeen uni tuli nopeasti.  

Lauantai
Juna oli perillä minuutilleen aikataulussa. Asiakas oli vastassa asemalla ja siitä rehutehtaaseen. Tällä tilalla oli 100 000 sikaa ja peltoa 45 000 hehtaaria. Ainakin saatiin asiakas vakuutettua suomalaisesta osaamisesta neuvottelujen aikana, mutta kilpailu tästä projektista on kova. Lähdimme taksilla Saranskin lentoasemalle ja sieltä Moskovan Vnukovon kentälle. Junalla ja metrolla siirryimme Sheremetyevon kentälle ja hotelliin yöksi. Seuraavana aamuna Suomeen ja illaksi kotiin saunaan.

Fakta
JPT-Industria Oy perustettiin vuonna 2007 Ilmajoella. Nisula ja kaksi yhtiökumppania aloittivat työt ensin autotallissa, mutta siirtyivät myöhemmin nykyisiin tiloihinsa Ilmajoen keskustan tuntumaan. Yrityksen päämarkkina on rehuteollisuuden prosesseissa. Tavoitteena on myydä Ilmajoen tehtaalla rakennettavia moduuleja kokonaistoimituksina asiakkaille ympäri maailman. Yhtiön markkinat olivat alkuvuosina Suomessa, mutta muutaman vuoden toiminnan jälkeen JPT-Industria kansainvälistyi. Tuolloin vaasalainen pääomasijoittaja Wedeco tuli yhtiön osakkaaksi ja senkin vuoksi piti tehdä päätöksiä kasvusuunnasta. Yhtiön liikevaihto vaihtelee 6-10 miljoonan euron välillä. Iso vaihteluväli johtuu yhtiön projektiluontoisesta työstä. Tällä hetkellä tilauskanta on vahva.
JP-Industria työllistää yhteensä 48 henkilöä. Yhtiössä ei ole ollut vielä koskaan yt-neuvotteluista seuraavia henkilöstöä koskevia vähennyksiä tai lomautuksia. Yhtiön strategiana on kasvu olemassa olevien markkinoiden lisäksi uusissa kohteissa. Tällä hetkellä JPT-Industria on mukana markkinatutkimuksessa, jossa kartoitetaan Unkarin, Tshekin ja Romanian markkinatilannetta. JPT-Industrialla on osakkuusyhtiö myös Ruotsissa.

 


 


Takaisin uutisiin